Laakerit ovat ovat kahden liikkuvan osan välissä ohjaamassa liikettä. Jotta kuluminen olisi mahdollisimman vähäistä, vaativat ne voitelun. Voitelu vähentää kitkaa ja tekee liikeestä näin vaivattomampaa ja vähentää liikkeeseen käytettävää energiaa. Sen tärkeänä tehtävänä on myös suojata pintaa epäpuhtauksilta. Teollisuudessa voiteluaineena käytetään yleensä öljyjä tai rasvoja.
Eri laakereissa on erilaiset kosketuspinnat, joita voidellaan. Liukulaakerissa ne ovat liukukosketuspintoja, vierintälaakerissa vierintäkosketuspintoja ja hammaspyörässä kosketus on taas hieman erilainen, mutta lähempänä jälkimmäistä.
Ylipäätään voitelumekanismit jaetaan kolmeen osaan: rajavoiteluun, sekavoiteluun ja puhtaaseen nestevoiteluun.
Kesämökillä on monta mökin huoltotyötä, jotka tehdään syksyn lähestyessä ja mökkikauden loppuessa, sekä keväällä kauden alkaessa. Mökkien sijainnit ja ja mökkivarustelu vaikuttaa paljon siihen kuinka paljon hommaa on. Kevään ja syksyn työt poikkeavat hieman toisistaan, niin senkin takia tässä kirjoituksessa muistutetaan molempien ajankohtien töistä.
Syksyn tärkeimmät huoltotyöt
Syksyllä kannattaa hoitaa niin monta asiaa kuin ehtii, kevättäkin ajatellen, niin pääsee sitten nopeammin nauttimaan mökistä. Myös puiden käsittely polttopuiksi kannattaa ehdottomasti tehdä jo syksyllä, että ne saa kuivumaan puuliiteriin seuraavaa kesää varten.
Timpurista puhuttaessa usein puhutaan myös kirvesmiehestä. Näillä tarkoitetaan yleensä talon rakentajaa. Taloja tehtiin Suomessa aiemmin pitkälti puusta ja työvälineenä oli kirves. Näistä tuo vanha nimikekin muodostuu. Jotkut taas sanoo että kirvesmies nimitystä käytetään erityisesti Itä-Suomessa, kun taas timpuria Länsi-Suomessa. Timpurilla voidaan tarkoittaa myös puuseppää. Joka tapauksessa tässä kirjoituksessa käsitellään talon rakentamista kun puhutaan timpurityöstä.
Mitä timpurin työhön kuuluu?
Timpurit työskentelevät siis usein rakennustyömaalla, joko uuden talon parissa tai vanhan korjaamisessa.
Paalutustyöt on osa pohjarakennustekniikkaa ja kantavaa rakennuksen perustusta. Käytännössä maahan asennetaan sen verran pitkät paalut että ne yltävät kantavaan maakerrokseen asti. Näin minimoidaan rakennuksen painuminen sen valmistumisen jälkeen. Paalutuksia käytetään sekä isojen rakennelmien kuten parkkihallien ja kiinteistöjen rakentamisessa, kuin myös erikokoisten omakotitalojen. Paalutuksien tarve ei liity niinkään rakennustyyppiin vaan maaperään.
Paalut ovat nykyisin lähes poikkeuksetta tehty teräksestä tai betonista näiden materiaalien hyvän kestävyyden takia. Aiemmin paalutuksissa käytettiin myös puuta, mutta käyttö on vähentynyt huomattavasti näiden uusien kestävimpien materiaalien yleistyessä rakentamisessa.
Betoni on yksi käytetyimmistä rakennusmateriaaleista sen monipuolisuuden vuoksi. Sen parhaita ominaisuuksia ovat kestävyys, pitkäikäisyys, hyvin muotoiltavuus sekä koossapysyvyys sen muotoiluvaiheessa. Yksinkertaisimmillaan betoni on sementin, kiviaineksen, veden ja joskus myös muiden lisäaineiden sekoitus. Lisäaineilla betoniin saadaan lisää ominaisuuksia kuten notkeutta, kylmänkestoa tai vaikkapa ulkonäköön parannusta. Betoni ei kuitenkaan saa lopullista muotoaan heti vaan betonin kiinteytyminen ja kovettuminen voi jatkua jopa vuosia rakentamisen jälkeen. Tämä johtuu pääasiassa kosteuden poistumisesta betonista.
Betonin parhaimpia ominaisuuksia on siis kestävyys, erityisesti sen puristuslujuus.
